<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=267448967019753&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Blogi

Analytiikka 26.04.2018

Hyödynnätkö sinä avointa dataa liiketoimintasi analysoinnissa?

Avoin data liiketoiminnassa – uhka vai mahdollisuus?

Avoimella datalla tarkoitetaan vapaasti käytettävissä olevaa tietoaineistoa, jota esimerkiksi yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää. Avoin data on ollut kuuma aihe viime vuosina julkisten organisaatioiden avatessa tietoaineistoja vapaaseen käyttöön - Suomessa julkishallinto avaakin jatkuvasti uusia tietoaineistoja monilta eri toimialoilta useissa eri tiedostoformaateissa. Esimerkiksi aiemmin maksulliset Maanmittauslaitoksen maastotiedot avattiin vuonna 2012 vapaaseen käyttöön.

Tieto on tunnetusti valtaa, joten avoin data tarjoaa ilmaista valtaa niille, jotka osaavat sitä hyödyntää. Mutta moniko yritys hyödyntää tätä hopeatarjottimella tarjottavaa informaatiota? Tilastokeskuksen mukaan avoimen datan hyödyntäminen on edelleen melko vähäistä yrityksissä, vaikka sen mahdollistama potentiaali olisikin suurta.

 

Mitä seurauksia datan avaamisella on?

Vapaasti käytettävissä oleva informaatio tarjoaa yrityksille, yhteisöille ja kansalaisille mahdollisuuden kehittää uusia innovaatioita entistä tehokkaammin. Siinä missä aiemmin tietoaineistot olivat tiukasti suljettujen ovien takana tai hyvin kalliita lopullista käyttöä ajatellen, nykyään yritykset pystyvät hyödyntämään avointa dataa esimerkiksi liiketoiminnassa hyvinkin vaivattomasti.

Maksuttomuus onkin avoimen datan ehdoton valttikortti. Kun tietoaineisto on ilmaista, voidaan sovelluskehitykseen budjetoitua pääomaa siirtää esimerkiksi kehitykseen ja markkinointiin.

 

Millaista avointa dataa on saatavilla ja mistä sitä löytää?

Avointa dataa on saatavilla lähes kaikilta sektoreilta: on rajapintoja sosiaaliseen mediaan, markkina-analyyseja, sää- ja paikkatietoaineistoja, demografisia aineistoja, rakennus- ja kaavoitusaineistoja, terveystilastoja, toimialakohtaisia aineistoja, elinkeinoelämän tilastoja ja niin edelleen. Tärkeintä avoimen datan käytön kannalta on tarkoituksenmukaisen aineiston löytäminen. Suomi on onneksi yksi avoimen datan kärkimaita ja netistä löytyykin useita portaaleja, joista avointa dataa voi lähteä etsimään:

 

https://www.avoindata.fi – Tarjoaa avointa dataa laidasta laitaan monissa eri formaateissa

http://www.hri.fi/fi/ - Pääkaupunkiseudun kuntien tuottamia tai keräämiä tietoaineistoja

http://www.paikkatietoikkuna.fi – Tarjoaa avoimia paikkatietoaineistoja

http://www.lounaistieto.fi/ - Lounais-Suomen tilastoja, avointa dataa ja paikkatietoaineistoja

https://www.europeandataportal.eu/fi/homepage & https://europa.eu/european-union/documents-publications/open-data_fi - Euroopan Unionin tarjoama avoimen datan portaali

Yllämainittujen lisäksi tarjolla on lukematon määrä erilaisia avoimen datan rajapintoja, joista aineistoja voi hakea. Twitter, Google, FourSquare ja monet muut digitaalisten liiketoimintojen kurkot tarjoavat aineistojaan analytiikan käyttöön. Hakukone vain auki ja avointen rajapintojen metsästykseen!

 

Avoimen datan haasteita

Avointa dataa etsivä kohtaa muutamia ongelmia, jotka toisaalta ovat hyvin yleisiä myös muilla tietoaineistoilla. Näitä ongelmia ovat muun muassa:

  • Tietoaineiston hajanaisuus
  • Aineiston päivitystiheys
  • Maantieteellinen pirstaloituminen

Nämä riskit vaihtelevat suuresti avoimen datan vastuutahon ja tietoaineiston päivitettävyyden mukaisesti. Pääsääntöisesti julkisten organisaatioiden vastuulla olevat tietoaineistot päivittyvät tasaisin väliajoin ja aineistojen laatu soveltuu hyvin liiketoiminta-analytiikkaan.

 

Miten yritykset voivat hyödyntää avointa dataa?

Avointa dataa, kuten mitä tahansa muutakin informaatiota, voidaan analysoida ja jatkojalostaa. Liiketoiminnan johtaminen ja sen riskien hallinta pohjautuu nykyään yhä enenevissä määrin nimenomaan analysoidun informaation pohjalle.

Usein avointa dataa hyödynnetäänkin oman tietoaineiston yhteydessä ja sen tukena. Esimerkiksi yhdistämällä oman asiakastietojärjestelmän tiedot demografia-aineistoon ja paikkatietoon. Tällaisten tietoaineistojen yhteyskäytöllä voidaan rakentaa esimerkiksi liiketoimintastrategiaa tukevia analyyseja siitä, mistä voimme löytää uusia asiakkaita ja miten tavoitamme strategiset asiakkaamme markkinoinnissa. 
KIRJOITTAJA
Antti Pietilä, DI
Kirjoittaja on vastavalmistunut diplomi-insinööri, erikoisosaamisalueenaan paikkatieto ja paikkatietoanalytiikka.
MUITA BLOGIKIRJOITUKSIA
KIRJOITTAJA: Aleksi Hellman
"Merta edemmäs kalaan"
KIRJOITTAJA: Petteri Karsisto
Yhdessä lastensairauksia voittamassa